Finnhubin kevätkokouksessa esiteltiin Suomen megaluokan investointihankkeita

Finnhubin kevätkokous pidettiin 7.5. VR Groupin pääkonttorilla Pasilan Isolla Pajalla. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kuulimme esitelmät Suomeen suunnitteilla olevista Blastr Green Steelin ja Freijan investoinneista.

Blastr Green Steel Oy suunnittelee Inkooseen matalan hiilijalanjäljen terästä tuottavaa tehdasta ja integroitua puhtaan vedyn tuotantolaitosta. Hanketta esitteli toimitusjohtaja Antti Kaikkonen. Hankealue on kooltaan noin 203 hehtaaria. Tavoitteena on tuottaa vuodessa 2,5 miljoonaa tonnia terästuotteita.

Inkoon terästehdas on merkittävin osa Blastrin integroitua vihreän teräksen tuotantoketjua, jonka tavoitteena on vähentää terästuotannon hiilidioksidipäästöjä 90 %. Teräksen valmistuksen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on 9 %, mikä vastaa lähes kolmasosaa kaikista teollisista hiilidioksidipäästöistä.

“Blastr on avainasemassa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, sillä hiilineutraaliutta ei voida saavuttaa ilman kestävää teräksenvalmistusta. Blastrin kaltaisten start-uppien tehtävänä on kiihdyttää muutosta kohti vähähiilistä teollisuutta ja yhteiskuntaa”, sanoo Blastrin maajohtaja Antti Kaikkonen.

Blastrin Inkoon terästehtaan arvioidaan synnyttävän 5 600 pysyvää työpaikkaa, joista 1000 on suoria työpaikkoja terästehtaalla.

Norjalainen energiayhtiö Freija suunnittelee suurta tuotantolaitosta Nokialle. Hanketta kokouksessamme esitteli CCO Lasse Wichstrøm.

Freija tuottaa e-metaania vedystä ja hiilidioksidista ratkaisulla, johon on integroitu elektrolyysilaitos.

Hanke on suunniteltu toteutettavaksi kolmessa vaiheessa, joista jokainen vastaa yhtä laitosta. Lopullinen tuotantokapasiteetti on 58 000 tonnia uusiutuvaa e-metaania. Tuotanto ensimmäisessä vaiheessa rakennettavassa laitoksessa voisi alkaa vuonna 2029. – Suomen tavoite vähentää hiilidioksidipäästöjä on kunnianhimoinen, ja se tarjoaa vihreälle teollisuudelle tukevat ja ennakoitavat toimintaedellytykset, fossiilivapaata energiaa sekä erittäin hyvin koulutettua työvoimaa.

Freija on suunnittelemassa tuotantolaitosta myös Imatralle; Imatran kaupunki ja e-metaanin tuotantolaitoksia kehittävä Freija AS ovat sopineet noin 13 hehtaarin varauksesta Pelkolan teollisuusalueelle.

Yhtiön tarkoituksena on kehittää alueelle laitos, joka tuottaisi sähkön ja biopohjaisen hiilidioksidin avulla e-metaania. Laitos kytkettäisiin Suomen ja sitä kautta Euroopan maakaasuverkkoon. Sen tuottama e-metaani on tarkoitus jakaa raskaan liikenteen käyttöön fossiilisen maakaasun korvaajaksi.  Mikäli kaikki etenee suunnitellusti, laitos voisi olla toiminnassa vuoteen 2031 mennessä. 

Imatralla Pelkolan alueelle on jo aiemmin solmittu aluevaraussopimus norjalaisen Norsk-e-Fuelin kanssa.

Yhtiö suunnittelee rakentavansa Imatralle synteettisen lentopolttoaineen tuotantolaitoksen. Freija AS:n aluevarauksen jälkeen Pelkolan alue on täyteen varattu, kaupunki kertoo.

Lähde: https://yle.fi/a/74-20149986

Edellisiin projekteihin liittyen kokouksessa oli esitelmöimässä myös Innoenergyn Jerehiah Dutton.

Innonenergy kertoo toiminnastaan: ”Investoimme alkuvaiheen yrityksiin sekä nykyiseen ja tulevaan työvoimaan rakentaen kestäviä puhtaan teknologian arvoketjuja, jotka edistävät kestävää talouskasvua. Ekosysteemimme yhteisen voiman avulla – yhteistyössä teollisuuden, rahoituksen, julkisen politiikan ja akateemisen maailman kumppaneiden kanssa – skaalaamme energiamurroksen nopeasti.”