Kuljetus- ja logistiikka-ala on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde, ja sen on paitsi vähennettävä omia päästöjään, myös löydettävä keinoja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Vastuullisuus ja ilmastokestävyys ovat nousseet keskeisiksi kilpailutekijöiksi, sillä asiakkaat, sijoittajat ja yhteistyökumppanit odottavat yrityksiltä ja myös alihankintaketjuiltaan yhä selkeämpää vastuullisuustoimintaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Yrityksille, jotka kykenevät osoittamaan kestävät toimintamallinsa ja ympäristövaikutustensa hallinnan, voi avautua uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Pitääkö päästöjä mitata?
Tähän kysymykseen tietotilaisuudessamme olivat vastaamassa CEO Taavi Kallankari Matoco Oy:stä ja CEO Anthony Sundström FLG Finnish Logistics Group. Matoco on maantieliikenteen kasvihuonekaasujen mittaamiseen erikoistunut yritys ja FLGtuottaa rahtipalveluja, asiantuntijapalveluja ja tietoa (mm. uutiskirje).
Tällä hetkellä raportointi on pakollista ainoastaan yli 500 työntekijää työllistäville listautuneille yrityksille.
2026 Velvollisuus laajenee koskemaan myös muita yrityksiä, jotka täyttävät kaksi seuraavista ehdoista:
1. Yli 250 työntekijää
2. Liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa
3. Tase yli 25 miljoonaa euroa
2027 Pienet ja keskisuuret yritykset saavat julkaista raporttinsa
EU:n Omnibus-ehdotus
Tarkoituksena vähentää yritysten hallinnollista rasitetta keventämällä kestävyysraportointivelvoitetta. Raportointivelvollisten joukko ensinnäkin rajattaisiin nykyistä suppeammaksi korottamalla suuryritykset määrittävä henkilöstökriteeri nelinkertaiseksi nykyisestä 250 työntekijästä; tämän myötä raportointivelvollisuuden piiriin kuuluisi Suomessa noin 130 yritystä.
Kaikkia nykyisiä suuryrityksiä koskee myös Omnibusiin sisältyvä ”stoр the-clock” -ehdotus. Tämä tarkoittaa, ettei tältä vuodelta olisikaan tarpeen vielä raportoida, vaan ensimmäinen raportti tulisi laadittavaksi vasta vuodelta 2027 ja se julkistettaisiin keväällä 2028. Tämä lisäaika on kilpailuetu niille yrityksille, jotka aloittavat nyt toimet raportoinnin kehittämiseksi vaadittavalle tasolle.
CountEmissions EU -asetus on osa Euroopan unionin tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Asetus on erityisesti kehitetty kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa varten ja perustuu EN ISO 14083:2023 standardiin. Asetus ei velvoita mittamaan mutta säätää miten mitataan.
Yhdenmukaisuus
Asetus luo yhteiset säännöt, joilla varmistetaan, että kaikki kuljetuspalvelujen tarjoajat käyttävät samaa laskentamenetelmää. Tällä varmistetaan kasvihuonekaasupäästölaskennan tulosten vertailukelpoisuus, jonka avulla käyttäjät voivat valita kestävimmän vaihtoehdon. Voimaantulo ja vaatimukset Asetus tulee voimaan todennäköisesti vuoden 2025 aikana. Kaikkien toimijoiden, jotka eivät ole mikro- tai pk-yrityksiä, on varmistettava, että heidän raportoidut päästötietonsa täyttävät asetetut vaatimukset.
EN ISO 14083 on yhtenäinen menetelmä kaikkien kuljetustoimintojen kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseen ja raportointiin. EN ISO 14083 varmistaa, että vertailut ja arvioinnit ovat yhdenmukaisia eri alueilla ja eri kuljetustoiminnoissa.
Standardi kattaa sekä tavaroiden että matkustajien liikkumisen, ja se kattaa kaikki liikennemuodot maa-, vesi- ja ilmateitse, köysiradat, putkistot ja terminaali/solmukohta toiminnat.
Loppukiteytyksenä voidaan todeta, että päästöjen mittaaminen ja raportointi on tällä hetkellä varsin kirjavaa ja sekavaakin monine lyhenteineen, ja erityisesti pienemmille yrityksille kaikki on uutta. Siihen kenttään tämä EN ISO 14083 standardi on tervetullut uudistus, se lisää yritysten tasa-arvoa ja vertailtavuutta kilpailutilanteessa. Euroopan maista Ranska on edelläkävijä päästöjen mittaamisessa ja päästövähennysten vaatimuksissa. Tämä on maan ydinvoima- ja autoteollisuuden ansiota. Myös Norja on edistyksellinen ja esim. sähköautoja on eniten maailmassa asukasta kohden. USA:n osalta voidaan todeta, että ”ovat avoimia kokeilemaan, mutta eivät tee mitään”.
Lähde: Taavi Kallankarin ja Anthony Sundströmin esitysaineisto
Tietotilaisuus oli osa TietoHub –hanketta, jota rahoittaa Kymenlaakson liitto AKKE määrärahasta.
