Tavaraliikenne on avattu kilpailulle Suomessa jo vuonna 2007, mutta kilpailu on vielä varsin vähäistä. Henkilöliikennepuolella kilpailu avautuu asteittain seuraavien vuosien aikana.
Rautateillä kulkee Suomen tavaraliikenteestä 28 prosenttia ja viimeisten kolmen vuoden aikana rautateillä kuljetetun rahdin määrä on kasvanut sekä kotimaan kuljetuksissa että kansainvälisessä liikenteessä, joka koskee pääasiassa Suomen ja Venäjän välisiä kuljetuksia.
Vuonna 2018 Suomen rataverkolla kuljetettiin yhteensä 40,7 miljoonaa tonnia rahtia (Väylä, 2019). Rautatieoperaattoreita Suomen rataverkolla on kuitenkin vain muutamia. Tavaraliikenteessä toimii tällä hetkellä pääasiallisesti kaksi rautatieoperaattoria VR Transpoint ja Fenniarail. Lisäksi rahtia kuljettaa Ratarahti Imatran seudulla (Väylä, 2012).
Vaihtotöitä (esim. tehdasalueilla tai ratapihoilla) tekevät lisäksi seuraavat yritykset: Aurora Rail, Valtasiirto ja Nurminen Logistics (Ramboll, 2018). Edellä mainittujen lisäksi Viron valtion omistama Operail uutisoi syksyllä 2019 investoivansa 50 miljoonaa euroa toiminnan aloittamiseen Suomessa (Yle, 2019).
Matkustajamäärät kasvavat
Henkilöliikenteessä matkustajamäärät ovat kasvaneet vuosien 2016-2019 lokakuiden välillä 24 prosenttia. Yhtenä syynä junamatkustamisen suosion kasvamiseen on lipunhintojen alentaminen vuonna 2016.
Henkilöliikenteessä Suomen rataverkolla toimii tällä hetkellä vain yksi operaattori, joka on valtion omistama VR. Elokuussa 2017 Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti hallituksen päätöksestä avata rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen rataverkolla luovutaan ensi vuosikymmenellä, jolloin rautateiden henkilöliikennemarkkinoille voi tulla muitakin toimijoita. Kilpailu avataan asteittain niin, että aluksi uusia toimijoita voi tulla vain tietyille etukäteen valituille yhteysväleille. (LVM, 2018; VR Group, 2019)
Fenniarail Oy tavoittelee 10 prosentin markkinaosuutta
Tavarajunaliikenne on ollut kotimaassa avointa kilpailulle vuodesta 2007 lähtien, ja Suomen ja Venäjän väliset kuljetukset avattiin kilpailulle vuoden 2016 lopussa.
Ensimmäinen yksityinen rautatieoperaattori Fenniarail aloitti liikennöinnin vuonna 2016 kuljettamalla sahatavaraa Kemijärven tuotantolaitokselta HaminaKotkan satamaan. Yritys laajensi toimintaansa vuonna 2018 aloittamalla puukuljetukset Vainikkalan ja Imatran rajanylityspaikoilta UPM:n Kaukaan ja Kymin tehtaille (Yle, 2018). Fenniarail operoi viidellä veturilla ja muutamalla kymmenellä vaunulla. Toimitusjohtaja Juha Hakavuori kertoi Ylen haastattelussa yrityksen tavoittelevan 10 prosentin markkinaosuutta Suomen rahtiliikenteestä.
Fenniarailin tapaan markkinoille tuloa suunnitteleva Operail luottaa myös perusteollisuuden massatavarakuljetuksiin sekä uusiin investointeihin. (Fenniarail, 2019; Yle, 2019)
Suomen rautatieliikenteen erityispiirteet
Miksi Suomen rautateille on vaikea tulla operoimaan, vaikka kilpailu on avautunut? Suomen rautateillä on monia erikoispiirteitä, jotka ovat haasteellisia toimijoille tai uusiksi operaattoreiksi ryhtymistä suunnitteleville.
Suomen raideleveys (1524 mm) on eri kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Keski-Euroopassa (1435 mm). Venäjän raideleveys sen sijaan on 1520 mm, joka mahdollistaa saman kaluston käyttämisen sekä Suomessa että Venäjällä. Rataverkosta 90 prosenttia on yksiraiteista, ja Suomen talviolosuhteet asettavat haasteen niin ratojen hoidolle kuin kalustolle. Kaluston hankkiminen on erittäin kallista, ja sen saaminen Suomen rataverkolle voi kestää useita vuosia (VR Group 2019).
Markkinoille tulon kynnystä voi nostaa myös VR:n vahva ja määräävä asema markkinoilla ja esimerkiksi rataverkkoon liittyvissä palveluissa. Koulutetun junahenkilöstön saatavuus ja koulutuskustannusten oikeudenmukaisuus koetaan myös haastavana. (Laisi, 2013; Ramboll, 2018)
Kuopattu kalustoyhtiö ja kilpailun hyötyjä
Suomessa kilpailun avaamiseen on valmistauduttu EU-vaatimusten mukaan esimerkiksi lainsäädännön kautta poistamalla esteitä markkinoille tuloon ja varmistamalla palveluiden tasapuolinen saatavuus uusille operaattoreille mm. radanpidon eriyttäminen, liikenteenohjaus ja koulutuksen järjestäminen.
Aiempi hallitus olisi edistänyt kilpailua perustamalla kalustoyhtiön, josta toimijat olisivat voineet vuokrata vaunuja ja vetureita, jolloin suurelle alkuinvestoinnille ei olisi ollut tarvetta. Nykyinen hallitus kuitenkin hylkäsi kalustoyhtiöajatukset (Ramboll, 2018; Yle, 2019). Tavaraliikenteessä kilpailutuksella tavoitellaan muun muassa tehokkuutta, parempaa palvelutasoa ja mahdollisesti myös alempia hintoja asiakkaille (Laisi, 2013).
Henkilöliikenteessä kilpailutus voidaan toteuttaa erilaisilla malleilla. Kilpailulle avaamisessa voi olla kyse esimerkiksi julkisesti tuotettujen palvelujen yksityistämisestä, jolloin pyritään palvelujen tuotantoon markkinaehtoisesti, kilpailullisesti tai julkispalvelujen tuotannon ulkoistamisesta ja kilpailuttamisesta, tai molemmista.
Lähimmät esimerkit kilpailun vapauttamisesta löytyvät Ruotsista, joka on vapauttanut niin lähiliikenteen kuin kaukoliikenteen kilpailulle. Kilpailutetun liikenteen osuus on noin 25 prosenttia Ruotsin kokonaisjunakilometreistä ja jokaiseen tarjouskilpailuun on osallistunut keskimäärin kaksi tarjoajaa kilpailua kohden. (Ramboll, 2018)
Kirjoittaneet Tiina Poikolainen ja Ville Henttu
Tiina Poikolainen toimii rautatielogistiikan tutkimuspäällikkönä ja Ville Henttu Logistiikka ja merenkulku -vahvuusalan tutkimusjohtajana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.