Koronapandemian aiheuttama konttipula on karua totta. Suomen vientiteollisuus on herännyt myös tähän ongelmaan, vaikkakin se koskee enimmäkseen ns. spot –viejiä, joiden konttitarve vaihtelee paljon. Suuret viejät voivat varmistaa konttien saatavuuden vuosisopimuksilla. Suurin päänsärky on varustamoilla, jotka ovat kääntäneet kaikki kivet tilanteen helpottamiseksi; kalustoa siirretty Euroopasta Kiinaan, on tilattu uusia kontteja tai liisattu kalustoa. Laivaajia on kehotettu palauttamaan tyhjä kalusto nopeasti depoihin ja nopeuttamaan konttien kiertoa. Ongelmia aiheuttavat koronakaranteenit (laivat/miehistöt), isojen satamien ruuhkat, UK Brexit. Kysyntä ylittää tarjonnan isosti.
Konttipula on aiheuttanut myös rahtihintojen moninkertaisen korotuksen, hurjinta se on Kiinasta Suomeen tuonnissa, jossa hinta saattaa nousta jopa 12 000 US dollariin. Viennissä ei ihan näin suuria korotuksia ole, mutta tyhjien konttien tuonti Euroopasta nostaa silti hintaa. Tulee ikävä Venäjän tuontitransiton kulta-aikoja, jolloin kontti tyhjennettiin suomalaiseen varastoon tai suoraan venäläiseen rekkaan ja tyhjä kontti vapautui vientiteollisuuden käyttöön ilmaiseksi. Sitä pidettiin itsestäänselvyytenä konttien tarvitsijoiden puolelta, ja muuten julkisuudessa transitoliikenne oli lähinnä haitta rajoilla seisovine rekkajonoineen.
Tämän transitoliikenteen menetimme, kiitos Venäjän oman määrätietoisen liikennestrategian, jonka tavoitteena oli kehittää omaa infraansa ja siirtää liikenne kulkemaan pääosin omien satamiensa kautta. Samaan aikaan Suomella ei ollut minkäänlaista logistiikan strategiaa (eikä tietääkseni ole vieläkään), vaan toiminta ohjautui lähinnä ajopuun lailla. Tästä päästäänkin otsikon kysymykseen, ja siihen pääongelmaan miksi logistiikka-alan arvostus on heikkoa ja nousee otsikoihin vasta kun joku asia on pielessä.
Toimiva logistiikka on yritykselle kilpailukeino. Huonosti hoidettuna se on markkinoille pääsyn este. Vientiteollisuus on Suomen sydän ja logistiikka sen keuhkot. Aivoja – suunnitelmaa ja tavoitetta tarvitaan elintoimintojen ylläpitämiseksi. Olisiko aika ryhtyä toimeen kansallisen logistiikkastrategian tekemiseksi?
Elina Multanen
