Ajankohtaista

Etelä-Kymenlaakson nouseva akkuklusteri on toteutuessaan kova tekijä koko Euroopan tasolla – Suomesta puhumattakaan. Power Coast -ekosysteemin kokonaisvaikutus on potentiaalisesti niin iso, ettemme sitä vielä edes aivan ymmärrä, mutta konkreettinen valmistautuminen on aloittava nyt, kirjoittaa johtaja Ilkka Hasanen Cursorin Invest In -palvelusta. Akkuklusteriin on vanhastaan suunnitteilla kolme isoa teollista hanketta: CAM-akkumateriaalitehdas ja akkukennotehdas Kotkaan sekä pCAM-akkumateriaalitehdas...

Kuljetusten kilpailukyvyn ja kestävyyden saavuttamisessa niin kutsuttujen yhdistettyjen kuljetusten edistäminen voisi olla ratkaisu. Eri kuljetusmuodoilla on omat etunsa ja haittavaikutuksensa, ja yksi mahdollinen ratkaisu olisi yhdistää kestävä ja tehokas rautateillä tapahtuva runkokuljetus maantiekuljetusten joustavuuteen. Tämä vaatii usein koko kuljetusjärjestelmän edistämistä muun muassa varmistamalla toimivan terminaaliverkoston syntyminen. Useat käsillä olevat Euroopan unionin linjaukset kuten Greening Freight...

Yritysten on varmistettava, että niiden tuotteet eivät päädy kaupan jälkeen vääriin käsiin. Pakotteiden jatkuvasti laajetessa tosiasia on se, että käytävä sallitulle kaupankäynnille kapenee koko ajan. Venäjää kohtaan suunnatut pakotteet vaikuttavat myös Keski-Aasiaan suuntautuvassa kaupassa. Esillä on ollut erityisesti uhka pakotteiden välillisestä kiertämisestä toimittaessa Keski-Aasian valtioiden ja yritysten kanssa. Tämän vuoksi kaikilla näiden maiden kanssa kauppaa...

Finnhub on hankepartnerina Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkan VISIIRI -hankkeessa. Finnhubin tehtävänä on haastatella Kymenlaaksossa toimivia tai sinne liikennöiviä logistiikka-alan yrityksiä kehitysnäkymistä ja tarpeista. Jos sinulla on logistiikan ideoita tai haasteita, ota yhteyttä Finnhubiin, niin sovitaan tapaaminen. Vihreän siirtymän yhteistyö- ja Innovaatioalusta logistiikkasektorille (VISIIRI) -hanke on avaus työlle, joka tähtää älykkään vihreän logistiikan yhteistyö- ja innovaatioalustan...

Maantiekuljetusten päästövähennyksiä toteutetaan kolmesta syystä: asiakkaiden takia, yleisten päästötavoitteiden saavuttamiseksi ja koko toimitusketjun kilpailukyvyn parantamiseksi. Millä keinoilla maantiekuljetusten päästöt sitten saadaan vähenemään? Olemme huomanneet, että se ei tapahdu yhdellä keinolla, vaan ympäristötehokkuutta on parannettava kokonaisuutena. Tarvitaan useita toisiaan tukevia keinoja. Toimintatapojen kehittäminen on suuressa roolissa. Tähän kuuluvat niin henkilöstön osaaminen, prosessit kuin koko toimitusketjun digitalisointikin....

Venäjä on yksi Suomen merkittävimmistä kauppakumppaneista. Suomen Tullin tilastojen mukaan Suomen ja Venäjän välisen kaupan arvo oli viime vuonna 12,5 miljardia euroa. Viennissä Venäjä oli Suomen viidenneksi tärkein kauppakumppani ja tuonnissa toiseksi tärkein kumppani. Sisävesiväylien kehittäminen kiinnostaa yhä enemmän kaikkialla maailmassa, myös Venäjällä ja Suomessa. Tämä johtuu liikenteen suuresta potentiaalista: se on sekä halvempaa että...

Meriliikennettä pidetään perinteisesti yhtenä saastuttavimpana liikennemuotona. Etenkin, koska ympäristölainsäädäntö on merenkulussa kovin vähäistä verrattuna muihin liikennemuotoihin. Todellisuudessa merenkulku tuottaa 2,5 prosenttia kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n säädökset, EU-direktiivit sekä Itämeren suojelukomissio HELCOM:in suositukset säätelevät merenkulkua kansainvälisellä tasolla. Ympäristönsuojelussa toimii IMO:n International Convention for the Prevention of Pollution from Ships (MARPOL) yleissopimus liitteineen. Vuodesta 1997 alkaen on...

Logistiikka- ja liikennesektori työllistää noin 20 000 eri yrityksessä noin 120 000 työntekijää, joka on noin 6 % Suomen työllisten määrästä. Kymenlaakson logistiikassa on kuitenkin ollut pulaa osaavasta työvoimasta, mikä on jopa rajoittanut yritysten kasvun mahdollisuuksia. Kymenlaakson väestön vähentyminen ja eläköityminen vaikuttaa osaltaan työvoiman tarpeeseen, saatavuuteen, määrään ja laatuun. Samalla nopeasti muuttuva maailma muokkaa ammatteja...

Koronapandemian aiheuttama konttipula on karua totta. Suomen vientiteollisuus on herännyt myös tähän ongelmaan, vaikkakin se koskee enimmäkseen ns. spot –viejiä, joiden konttitarve vaihtelee paljon. Suuret viejät voivat varmistaa konttien saatavuuden vuosisopimuksilla. Suurin päänsärky on varustamoilla,  jotka ovat kääntäneet kaikki kivet tilanteen helpottamiseksi; kalustoa siirretty Euroopasta  Kiinaan, on tilattu uusia kontteja   tai liisattu kalustoa. Laivaajia  on kehotettu...